Kirjailijan muotokuva:

Hän astuu ovesta sisään, kävelee tiskin luokse, tilaa oluen ja kävelee pöytäänsä. Hän juo, hitaasti mutta varmasti. Nyt lasi on puolillaan, kello on kymmenen illalla. Ulkona on pimeää, baarissa on kuitenkin viihtyisä ilmapiiri. Lasi on melkein tyhjä, kunnes hän työntää käden taskuunsa, ottaa esiin savukeaskin, astuu ovesta ulos kadulle, ottaa askista yhden savukkeen, sytyttää sen ja jää kadulle seisomaan ja sauhuttelemaan. Melkein tyhjä olutlasi vartioi hänen pöytäänsä. Savuke palaa noin kolme ja puoli minuuttia. Tämän jälkeen hän astuu takaisin sisälle, tilaa uuden oluen, kävelee sen kanssa pöytään ja alkaa taas juoda, hitaasti mutta varmasti. Toisessa lasissa on vielä olutta jäljellä, mutta siitä hän ei välitä. Hänellä on toinen täyslasillinen jokamiehen juomaa niin miksi välittäisi? Tämä lasi tyhjenee hieman nopeammin kuin edellinen, ja tällä kertaa loppuun asti. Hänen seuraansa liittyy kaksi muuta miestä, molemmat sopivasti humalassa. Tilataan vielä yhdet oluet kunnes hän päättää lähteä kotiin. Lievässä humalatilassa hän ottaa taas savukkeen taskustaan, sytyttää sen ja kävelee se suussa kotiin. Saavutaan portaikkoon, hän haparoi valokatkaisijaa, kello on puoli kaksitoista yöllä, katkaisin löytyy. Hän kapuaa portaat ylös kolmanteen kerrokseen ja astuu ovesta sisään omaan asuntoonsa. Hän riisuu takkinsa, kenkänsä ja käy pesemässä kasvonsa. Sitten jokin iskee, inspiraatio! Hän siirtyy koneen ääreen ja alkaa kirjoittaa: hän syntyi kuolleena talvella 1942...